Suuria muutoksia viikolla 7

Viikko oli todella hektinen ja tunteiden täytteinen. Hyvästelin todella rakkaat ystäväni ja vaikeinta oli Sub chefin hyvästeleminen koronasta huolimatta hän halasi ja kiitti kaikesta mitä toin keittiölle luonteellani ja kiitin häntä kaikesta arvokkaasta tiedosta minkä häneltä ja muilta opin ja siitä että hän otti minut vastaan niin hyvillä mielin sekä opetti minua tavoitteella että olisin itse hänen asemassaan joskus taidoillani. Mulla ei oo ikinä tullut niin välitetty olo työkavereiden seurassa. En tällä viikolla kuitenkaan viellä lähtenyt saarelta mutta hotellilta kylläkin. Minulla oli lento lento suomeen mutta niidenkin kanssa tuli säätöä alkuun olin lähtöä vastaan mutta ymmärsin loppujenlopuksi että olisi parasta lähteä vaikka kuinka jännittäisi ja pelottaisi mitä siitäkin tulee eteensä siinä vaiheessa kuitenkin lennot oli todella monimutkasia ja kaikista peruuntui jonkun välin jatkolento tai olisi pitänyt matkustaa todella monen maan läpi. Asuin airbnb:ssä Funchalin keskustassa ja oleskelin sisätiloissa, sillä saari meni hätätilaan eikä ulkona saanut liikkua muuta kuin täysin pakollisia menoja. Haluan kirjoittaa tänne miten mulla vaikutti korona vaihtoon aika pitkästi, sillä uskon että se kiinnostaa muitakin ja haluan että voin itse palata lukemaan tätä joskus ja muistella tätäkin aikaa vaikka se ei ollutkaan niin ihanaa ja hauskaa kuin aikaisemmat viikot. Oli todella outoa kun kaikki kadut oli tyhjiä ja miehet suojapuvuissa desinfioivat katuja. Lento jolla loppujenlopuksi pääsin kotiin oli ulkoministeriön evakuointi lento. Ennen kuin lähdin lentokentälle 27.3.2020 vietin viimeisen päivän Edgarin kanssa ja kävin viimeisellä kävelyllä satamaan ja takaisin kun kävin kaupassa. Edgar vei minut lentokentälle ja pysähdyttiin muutaman lempipaikan kautta mitä oli matkanvarrella että sain katsella maisemia viimeisen kerran. Lentokentällä ei päässyt sisälle kuin juuri ennen koneenlähtöä ja poliisit olivat katsomassa turvavälejä ja varmistamassa turvallisuuden kaikille. Kotipäässä oli järjestetty maksuton taksi kaikille suoraan karanteeni kohteeseen jossa vietin 2 viikkoa sisätiloissa ilman mitään ihmis kontakteja. Kanta-Hämeeseen pääsyäkin oli vaikeutettu sillä poliisit tutkivat auton uudenmaan rajalla kun se oli suljettuna. Päällimmäisenä fiiliksenä vaihdosta jäi kiitollisuus siitä että pääsin kokemaan jotain noin upeeta mutta aika haikea fiilis kun kaikki kaverit jäi eikä yhteydenpito mahdollisuutta oikein ole kun kielitaitoa ei ollut kauhean monella. Juttelen edelleen kuulumiset edelleen joidenkin kanssa mikä on tosi kiva kaikki on pysynyt turvassa ja terveinä. Paras fiilis ikinä oli kyllä kun pääs 2viikon jälkeen halaamaan kaikkia vaan puheluiden ja monen metrin turvavälin jutteluitten jälkeen.

Kuudennen viikon käänteet

Viikko alkoi täysin normaalisti mutta koronan vaikutukset alkoi mietityttää kaikkia. Hotellilla otettiin varo toimenpiteet käyttöön. Salissa ei saanut käydä ilman hanskoja, kaikki tarjottavat vaihdettiin puolentunnin välein, kaikki ottimet myöskin vaihdettiin ja desinfioitiin. Monet kyselivät perheen hyvinvointia ja miettivät miten hotellin käy, mutta kaikki olivat onnellisia että tapauksia ei ollut ollenkaan saapunut viellä itse saarelle ja kaikki pysyivät turvassa. Töissä oli edelleen yhtä mukavaa ja kaikki olivat loppuun asti kuin perhettä. Kuvia minulla ei ole oikein ollenkaan tältä viikolta sillä puhelinta ei saanut ottaa esiin. Suomen porukka tuli myöskin viikon aikana käymään mikä oli tosi ihana että pääs juttelemaan ja näyttämään paikkoja kotikulmilta porukalle. Käytiin myös viettämässä portugalilainen ilta vuorilla vanhassa perinteisessä ravintolassa jossa saimme hyvää ruokaa, juomaa ja näimme ihania esityksiä (valitettavasti kaikki muistot sieltäkin videoita). Sunnuntaina sain viestin mistä alkoi suuri selvittäminen sillä hyria keskeytyi kaikki vaihdot ja olisi ollut aika lähteä kotiin sillä hetkellä ymmärsin että perjantai oli viimeinen työpäiväni. 

Viides viikko.

Viikko meni todella hyvin kuten kaikki muutkin. Olin illassa koko viikon maanantaista keskiviikkoon tein cocktail paloja asiakas tilaisuuksiin ja lounaspuolen päivällis tarjoiluja. Torstaista perjantaihin olin taverna grill ravintolassa tekemässä annoksia sub chefin ja 2 muun työkaverin kanssa. Torstai meni hyvin mutta perjantaina alkuillasta sub chef lähetti minut kotiin rannekipujen vuoksi jotka olivat tulleet luultavasti vain rasituksesta ja menivät ohi viikonlopun aikana. Viikonloppuna kävin Edgarin kanssa shoppailemassa Madeira shoppingissa, Curral das Freiras nimisessä pienessä kylässä toiselta nimeltään salainen nunnienlaakso ja Pico do Areeirossa mistä minulla on paljon kuvia siitä tuli mun ihan uus lemppari paikka missä oon käynyt. Molemmat oli ihan super kauniita mielenkiintosia kohteita ja voisin kenelle tahansa suositella molempia. 

neljäs viikko! :)

Edelleen on samat fiilikset kun koko reissun alussa ei sitä ennen oo meinannu kyyneleet vierähtää töistä lähtiessä kun on niin onnellinen että saa työskennellä
tietyssä paikassa. Sub chef tokas siinä mulle työn ohessa että "kuka tietää vaikka vuoden päästä oisit täällä oikeesti töissä ja puhuisit
portugalia meiän kanssa". Grillillä olen oppinut melkein kaikki alkuruoat ja olen auttanut pääruokien valmistelussa mistä saanut vähän ajatusta miten ne pitäisi tehdä. Se avas silmät että se ei ehkä oliskaan ihan täysin mahdoton ajatus mulla on täällä upee työporukka mistä tehny kavereita
itelleni ja upee ihminen kuka auttaa mua kaikessa ja opettaa mulle kieltä siinä sivussa kun kierretään saarta. Tänä viikonloppuna mentiin syömään lounaaksi
sushia rannalle ja ajettiin siitä vähän korkeemmalle kattomaan auringonlaskua sen jälkeen käytiin vielä yhessä tekee mulla ruokaostokset hotellille.
 Oon kyllä super onnekas ja kiitollinen että pääsen kokemaan tän reissun. vielä vähän reilu puolet jäljellä, mutta tosi paljon sais tapahtua että väkisin
täältä pois haluisin. Ohessa vielä vähän maisemakuvia ja muutama keittiöltä.

kolmas viikko:)

Tän viikon olin töissä kokonaan iltavuoroissa ja pääsin hiomaan tekniikoita aika paljon. Työskentely on sinänsä aika vaikeeta, kun ei ymmärrä kieltä ja
kaikki toimii erilailla kun suomessa, mutta positiivisella ja avoimella mielellä pärjää pitkälle. Edelleen töissä jokapäivä kaikki varmistaa, että mulla
on kaikki hyvin ja juttelee kyselee mitä oon tehny. Meillä on omat juttumme ja koitan kommunikoida jollain tavalla kaikkien kanssa. Saatiin Anabelan kanssa
uus kämppis Caroliina kuka on kanssa Portugalilainen eikä puhu liikaa englantia mutta tullaan hyvin toimeen kävin jo sen ja sen kaverin kanssa kerran ulkona
syömässä. Viikonloppuna oli karnevaali jota oltiin kattomassa Edgarin kanssa ja siis wow en vaan pysty uskomaan että oon oikeesti täällä ja näitten ihmisten
kanssa tuntuu kun eläis jossain elokuvassa missä kaikki on ihan ihan uskomatonta. Karnevaalista on lähinnä pelkkiä videoita mutta koitan löytää hyvät kuvat mukaan.

toinen viikko!

Toinen viikko meni maanantaista torstaihin altaalla keittiömestarin ja yhden todella mukavan naisen kanssa vaihdellen. Sää on ollut aivan upea mikä
myös aiheuttanut aika paljon ruuhkaa.Töissä edelleen ihan sairaan kiva olla enkä vois parempaa toivoo. Liitän tähän kuvia altaalta, ja taverna grilliltä missä
olin perjantaipäivän. Olen oppinut todella paljon lisää portugalia, mutta tähän mennessä lähinnä vain ymmärrän puheesta enkä puhu kieltä. Olen oppinut ymmärtämään
lähes kaikkien annosten nimet mikä oli aluksi todella haastavaa, mutta työskentely ihmisen kanssa kuka ei puhu englantia on auttanut todella paljon oppimaan.
Yhtenä päivänä olin vähän maissa, mutta sub chef auttoi siinäkin se on kyllä paikkansa ansainnu niin hyvä opettamaan kun voi vaan olla ja piristää aina
jos vähänkään näyttää siltä että kaikki ei ole ok. Viikonloppuna tutkittiin ympäri saarta ajeltiin ympäriinsä aamuun asti että nähtiin auringonnousu, käytiin

kattomassa saaren huipulta paikkoja sekä saaren reunalta. Ainiin ja oli ystävänpäiväkin mun kaveri vei mut syömään todella suosittuun perinteiseen perheravintolaan
missä saatiin ihan sairaan hyvää ruokaa. Tää paikka on vaan uskomaton yksinkertasesti.

Mun kaveri teki mulle monesti kuumina päivinä valipalaa tällä kertaa sain pregon.

Ensimmäinen viikko madeiralla

 

Lähdin reissuun 1.2. aamuyöllä matkustin yhteensä 14 tuntia ja lensin Amsterdamin kautta. Matkalla ei ollut mitään ongelmia ja mua vastassa täällä perillä oli todella mukava nainen hotellilta. Ensimmäinen ilta meni lähinnä asettumisessa huoneeseen ja kaupan etsimisessä joka olikin n. 150m metrsin päässä ovelta. Asun 6 hengen solukämpässä 1 toisen tytön kanssa. Tullaan tosi hyvin toimeen, mutta ainoa keino jutella oikeistaan on kääntäjän välityksellä. Kämppä on suht tilava ja kaikki huoneet on erilaisia mulle sattu kaikista pienin, mutta ihan hyvin tässä on tähän mennessä ainaki pärjänny.

Ensimmäiset 2 päivää oli lyhyitä ihan vaan että oppisin vähän tuntemaan keittiötä ja näkisin miten asioita hoidetaan. Olin esivalmistelemassa salaatteja
ja cocktail paloja johonkin asiakastilaisuuteen mikä oli ihan kiva kevyt alku koko hommalle. Keskiviikon ja torstain olin allas ravintolalla
työskentelemässä toisen keittiömestarin kanssa ja se oli todella hauskaa. Hän osasi opettaa, mutta samalla piti 

tunnelman rentona jopa kiire aikaan joten ei tullut paniikkia siitä mitä pitäisi tehdä. Perjantai päivän olin kahden muun kokin ja keittiömestarin kanssa grill ravintolassa joka on tämän hotellin korkea
tasoisin À la carte ravintola. Alkupäivästä tein selleripyrettä ja esivalmistelin alkupaloja illalle muuten lähinnä vain katsoin vierestä, kuuntelin ja otin
kuvia.

Viikonloppu meni tutkiessa paikkoja lauantaina kävin madeira shopping kauppakeskuksessa ja kuljin ensimmäistä kertaa bussilla paikallinen nainen neuvoi minut

lapsensa kanssa perille kun olivat itse menossa samaan paikkaan, ja takasinpäin tullessa bussikuski otti minut kyytiin ja neuvoi mistä kannattaa kulkea.
Illasta tutustuin mun ensimmäiseen kaveriin kenen kanssa menikin aika pitkälle iltaa kun kierreltiin kaupunkia ja hän kertoi mulle vähän paikoista. Aikalailla
samanlailla meni sunnuntaikin kävin ensimmäistä kertaa lidon alueella joka on 1.2km päässä hotellilta jonka jälkeen käytiin mun kaverin kanssa ajelemassa ja
kävelyllä vähän pidemmällä hotellilta.

Ylipäätänsä kaikki mennyt paremmin kun oisin voinu ikinä kuvitella tää koko henkilökunta täällä on yks iso perhe ja kaikki tulee toimeen kaikkien kanssa. Mut
nimettiin ekoina päivinä porukan vauvaks, koska oon nuorin kaikista ei sillä että tällä porukalla ois mitään väliä iällä kun kaikki on täällä yhessä siitä
huolimatta.Musta on pidetty hyvää huolta ja jokapäivä joku varmistaa että mulla on kaikki hyvin. Myös paikalliset ollut tosi avuliaita ja auttanut jos vaan
osannut. Toivottavasti kaikki jatkuu yhtä hyvällä mallilla!